Kaikki aurinkovoiteista ja isoimmat aurinkovoidemyytit: Onko niissä perää?

Auringonpaiste on ihanaa ja sillä on monia hyötyjä, mutta kuten jo varmasti lähes kaikki tietävät, on siinä myös vaaransa ja haittansa. Tässä artikkelissa käsitellään aurinkosuojan oikeaoppista käyttöä, valaisemme suurimpia myyttejä aurinkorasvan käyttöön liittyen, ja miten voit suojata ihosi parhaiten 🌞

Korealaiset aurinkovoiteet ovat nousseet suosioon ympäri maailman niiden innovatiivisten, kevyiden ja ihon kuntoa parantavien koostumusten sekä tehokkaiden UV-suojakertoimien ansiosta. Tutustu täältä Yeppon aurinkovoiteisiin!

Miksi aurinkosuojan käyttö on tärkeää 

Jos haluat pitää ihostasi huolta, aurinkosuojavoiteen käyttö on välttämätöntä ihosi terveyden kannalta. UV-säteily voi vaurioittaa ihosoluja ja aiheuttaa ennenaikaista ikääntymistä sekä lisätä ihosyövän riskiä. Lisäksi aurinkovoiteen käyttämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että jäät paitsi monista ihonhoitotuotteittesi hyödyistä. Paitsi että ihollesi aiheutuu lisää vaurioita auringosta jos jätät sen suojaamatta, myös moni ihonhoitotuotteesi hyötyisi UV-säteilyn suodattamisesta iholta. Mikäli käytät ihonhoitorutiinissasi AHA-happoja, kuten glykoli- tai maitohappoja, tulisi iho muistaa aina suojata auringolta, sillä nämä hapot tekevät ihon herkemmäksi auringolle.  

Monet uskovat virheellisesti, että heidän tulisi käyttää aurinkosuojaa vain, jos heidän ihonsa palaa helposti auringossa tai jos he oleilevat suorassa auringonpaisteessa pitkiä aikoja. Kuitenkin aurinkosuojavoiteen käyttö on tärkeää kaikille, riippumatta siitä, palavatko he helposti vai eivät. Vaikka ihosi ei palaisi, auringon UV-säteily vaurioittaa silti ihoa aina; saatat vain nähdä vaikutukset paljon myöhemmin. On hyvä huomioida, että tummemmassa ihossa ei palamista ja päivettymistä välttämättä huomaa helposti, joten sen aiheuttamat vaikutukset voivat siksi jäädä huomaamatta. 

Mikä vaikutus auringolla on ihon vanhenemiseen?

Auringonvalo on yksi suurimmista tekijöistä, jotka vaikuttavat ihon vanhenemiseen ja mikä tärkeintä; jonka vaikutus olisi helppo minimoida.

Auringon UV-säteily koostuu eri mittaisista säteistä, joista puhutuimmat ovat UVA- ja UVB-säteilyt, jotka tunkeutuvat ihon eri kerroksiin ja voivat aiheuttaa vaurioita solutasolla. UV-säteily myös edistää vapaiden radikaalien muodostumista, jotka puolestaan vahingoittavat ihosoluja ja kollageenikuituja. Tämä johtaa ihon veltostumiseen, ryppyjen muodostumiseen ja pigmenttimuutoksiin.

On tärkeä ymmärtää UV-säteilystä, että sen aiheuttamat tuhot ovat aina pysyviä. Olipa kyseessä vain päivetys tai ihon palaminen, niin iholla tapahtuva muutos kertoo aina, että ihosoluja on tuhoutunut. Suurimmat merkit näkyvät usein vasta kymmenien vuosien päästä, joten siksi moni ajattelee, ettei palamisen aiheuttama vahinko ole niin paha.

1. Kollageenin ja elastaanin hajoaminen

Kollageeni on proteiini, joka yhdessä ihon elastaanin kanssa antaa iholle sen kimmoisuuden ja joustavuuden. UV-säteily hajottaa kollageenikuituja ja elastaania ihossa, mikä johtaa ihon veltostumiseen ja ryppyjen muodostumiseen. Tämä prosessi tapahtuu vuosien saatossa, ja saa ihon näyttämään vanhemmalta kuin se todellisuudessa onkaan. 

2. Pigmenttimuutokset

Auringon UV-säteily voi aiheuttaa ihon pigmenttimuutoksia, kuten maksaläiskiä ja ihon tummumista. Tämä johtuu siitä, että UV-säteily stimuloi melaniinin tuotantoa ihossa, mikä voi aiheuttaa epätasaista ihon sävyä ja ihon värjäytymistä. 

Nämä pigmenttimuutokset ovat erityisen voimakkaita iholla, jolla on jo valmiiksi enemmän melaniinia, eli tummemmilla ihosävyillä.

Miksi tarvitsisin aurinkovoidetta, kun ihoni on tumma?

Vaikka tummalla iholla on suuremman melaniinimäärän ansiosta luonnollista suojaa auringon haitallisilta vaikutuksilta, se ei kuitenkaan tarjoa täydellistä suojaa UV-säteilyltä. Melaniini on pigmentti, joka antaa iholle sen värin, absorboi ja hajottaa UV-säteilyä ja auttaa estämään säteilyn tunkeutumisen ihon syvempiin kerroksiin. Tämä selittää, miksi tumma iho palaa harvemmin ja hitaammin kuin vaalea iho. Melaniinin tuoma UV-suoja on arvioitu olevan maksimissaan SPF 8 tasoa, joka on hyvin pieni määrä. 

UV-säteily voi kuitenkin silti aiheuttaa vaurioita ihosoluille ja lisätä ihosyövän riskiä myös tummemmille ihotyypeille. Palamista ei myöskään huomaa yhtä nopeasti, kuin vaalealla iholla ja siksi ihosyövän ensimerkkien huomaaminen ja hoitoon hakeutuminen voi viivästyä. Pigmentti- ja maksaläiskät ovat myös yleisimpiä auringon aiheuttamia ihohaittoja myös tummalle iholle, jotka olisi helpommin ehkäistävissä aurinkosuojan käytöllä.

Mitä tarkoittaa aurinkovoiteiden PA-merkintä?

Tunnet varmasti SPF ja UVA sekä UVB -merkinnät aurinkovoiteissa, mutta korealaisista voiteista löydät myös PA-merkinnän.

PA on lyhenne termille "Protection Grade of UVA". Se on asteikko, joka mittaa aurinkosuojavoiteen suojaustasoa UVA-säteitä vastaan, jotka ovat yhteydessä ihon ennenaikaiseen ikääntymiseen ja muihin haitallisiin vaikutuksiin. UVA-säteet ovat UVB:ta pidempiä ja aiheuttavat vähemmän palamista, mutta niillä on silti merkittävä vaikutus muun muassa ihon vanhenemiseen ja pigmenttihäiriöiden muodostumiseen.

PA-asteikko luokittelee aurinkosuojavoiteet neljään eri tasoon: PA+, PA++, PA+++, ja PA++++. Mitä suurempi PA-arvo on, sitä parempi on aurinkosuojan suojaus UVA-säteitä vastaan.

PA+: heikko UVA-suoja
PA++: kohtalainen UVA-suoja
PA+++: hyvä UVA-suoja
PA++++: erinomainen UVA-suoja

Yhdistämällä korkean SPF ja korkean PA-arvon varmistetaan kokonaisvaltainen suoja iholle auringon haitallisilta vaikutuksilta. 

Yleisimmät aurinkovoidemyytit

Varsinkin sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla törmää usein väitteisiin aurinkovoiteiden käytöstä, jotka ovat pelkästään myyttejä. Myös väärin tulkitut tieteelliset tutkimukset aiheuttavat paljon väärinymmäryksiä, joita on haastava korjata. Käydään nyt läpi myyttejä, jotka on tärkeä kumota!

Myytti: Fysikaalinen aurinkovoide heijastaa UV-säteet iholta

Tämä on noin 90% myytti! Fysikaalinen (epäorgaaninen) aurinkosuoja toimii pitkälti samalla tavoin kuin kemiallinen (orgaaninen) aurinkosuoja. Kumpikin imee auringon haitallisia UV-säteitä ja muuttaa ne iholle ja ympäristölle turvallisempaan muotoon. Kumpikin tuottaa hyvin pienen määrän lämpöä tässä prosessissa, mutta lämmön määrä on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta ihoon. Voit siis hyvin valita kumman tahansa, jos haasteenasi on melasma tai rosacea – valitse se, mikä sopii juuri sinun ihollesi parhaiten.

Epäorgaaniset UV-filtterit kyllä heijastavat hyvin pienen määrän säteilystä, vain n. 5-10%, joten toimintamekanismi on kummallakin suurilta osin sama. 

Myytti: Aurinkovoidetta ei tarvita pohjoismaissa

Tämä on sinnikäs myytti pohjoismaissa. Meillä on niin matala UV-indeksi, joten aurinkosuojan käyttö on tarpeetonta - vai onko? Pohjoismaissa UV-indeksi on talvella lähellä 0, jolloin tarve suojautua ihosyövän takia ei ole välttämätön. Yleinen suositus on suojautua kun UV-indeksi on yli 3 – joka pätee Suomessa loppukeväästä alkusyksyyn asti. Tämä on siis suositus, jolloin viimeistään tulisi suojautua. Suojauskehotuksia ei myöskään annetta ihon ennenaikaisen vanhenemisen takia, vaan ihosyöpäriskin takia. Jos haluat pitää ihostasi hyvää huolta, on siis syytä suojautua UV-säteilyltä. 

Ihosyöpiin sairastuu vuosittain noin 12 000 suomalaista ja pelkästään melanooman määrä Ruotsissa on noin 4000 vuosittain. Ihosyöpien määrän uskotaan nousevan, sillä moni kokee suojautumisen tarpeen vähäiseksi pohjoismaissa eikä suojaudu riittävästi lomamatkoilla. 

Myytti: Aurinkovoide estää ihoa tuottamasta D-vitamiinia

D-vitamiini on terveydellemme välttämätöntä ja keinot saada sitä on joko aurinko tai sisäisesti nautitut D-vitamiini valmisteet. Ihomme yksi tehtävistä on tuottaa D-vitamiinia auringonsäteilystä, joten voiko aurinkovoide estää D-vitamiinin tuotannon? 

Tämä on tutkimusten perusteella myytti. Harva meistä suojautuu auringolta niin huolellisesti, että jokaikinen kohta kehostamme on 100% suojattu. Iho muodostaa D-vitamiinia, vaikka osa ihostamme olisi suojattu, koska todellisuudessa jokin kohta jää aina suojaamatta. 

Myytti: Aurinkovoide estää ruskettumisen

Miten tämä voi olla myytti? Aurinkovoiteen tarkoitus on suojata ihoa ja estää ihon palaminen. Mutta käytännössä monet levittävät aurinkovoidetta liian vähän tai eivät lisää aurinkovoidetta pitkin päivää. Jos oleilet auringossa riittävän kauan ja aurinkovoiteen suojaa on ehtinyt heikentymään (tähän vaikuttaa esim. jos olet hieronut kasvoja, hikoillut, uinut...) saatat silti ruskettua ja jopa palaa. Siksi on tärkeää lisätä aurinkovoidetta pitkin päivää ja levittää sitä riittävä määrä. Aurinkovoide ei ole myöskään ainoa keino estää palamista – hatut, vaatteet ja aurinkovarjot tuovat myös tehoa suojautumiseen. 

Myytti: Kemiallinen aurinkovoide pitää levittää puhtaalle iholle

Olet ehkä törmännyt väitteeseen, että kemialliset aurinkorasvat täytyy levittää puhtaalle iholle ja antaa niiden imeytyä, jotta ne toimisivat. Tämä ei pidä paikkansa, kemialliset aurinkovoiteet toimivat aivan yhtä hyvin myös muiden tuotteiden päällä.

Aurinkorasva toimii parhaiten, kun sitä levitetään tarpeeksi suuri määrä mahdollisimman tasaiselle pohjalle, eikä levityksen jälkeen ihoon kosketa tarpeettomasti. Tämän takia kaikki ihonhoitotuotteet tulee lisätä ennen aurinkovoidetta.

On myös suositeltavaa välttää liiallista aurinkovoiteen hieromista iholle, jotta et tule vahingossa huonontaneeksi aurinkovoiteen tehoa. Levitä tuote tasaisesti iholle ja anna imeytyä rauhassa.

Myytti: Aurinkovoiteen tulee imeytyä ihoon ennen kuin se toimii

Tämä ei varsinaisesti pidä paikkansa. Aurinkorasva tulee kyllä levittää ennen ulos menoa, mutta yksikään rasva ei tarvitse aikaa niin sanotusti aktivoituakseen.

Perinteinen 15 minuutin odotusaika suositus perustuu siihen, että voide ehtii asettua iholle eikä esimerkiksi pyyhkiydy vaatteiden tai liikkeesi mukana pois. Sekä kemiallinen että fysikaalinen rasva tarvitsevat ajan asettua iholle ja muodostaa kestävä "suojakalvo" ennen meikin levittämistä. Jos et käytä meikkiä, sinun ei tarvitse odotella, vaan aurinkosuoja toimii välittömästi – vältä alkuun kuitenkin ihon turhaa hieromista. Se miten pitkä aika tarvitaan, riippuu käyttämäsi aurinkovoiteen koostumuksesta, joten seuraa tuotteen ohjeita. Useimmissa aurinkovoiteissa on 15-20min suositus, joskus myös vähemmän voi riittää. 

Myytti: Meikkivoiteen aurinkosuojakerroin riittää korvaamaan aurinkovoiteen

Aurinkovoidetta tulee lisätä iholle 2 mg per neliösentti, jotta suojakerroin vastaa tuotteessa ilmoitettua määrää. Tämä määrä meikkivoiteena on niin suuri, ettei todellisuudessa varmaankaan kukaan käytä niin isoa määrä meikkivoidetta kasvoillaan. Eli koska käytät meikkivoidetta paljon vähemmän kasvoillesi kuin esimerkiksi aurinkovoidetta, et saa meikkivoiteesta todennäköisesti edes neljäsosaa purkkiin merkitystä suojasta. Meikkivoiteiden aurinkosuojakerroin on lähinnä erinomainen lisäsuoja perinteisen aurinkorasvan lisäksi.

Myytti: Kosteusvoiteen SPF-merkintä ei ole yhtä suojaava kuin oikean aurinkovoiteen

Oletko kokeillut koskaan kosteuttavia korealaisia aurinkovoiteita (hello Round Lab Birch Juice Moisturizing Sunscreen)? Jos olet, niin tiedät että sokkotestissä et todennäköisesti erottaisi aurinkovoidetta perinteisestä kasvovoiteesta.

Aurinkorasva ja kosteusvoide ovat periaatteessa aivan sama asia, kunhan lisäät voidetta tarpeeksi suuren määrän ja kasvovoiteessa on tarpeeksi iso suojakerroin tarpeisiisi.

Myytti: Aurinkovoiteen suojavaikutus häviää 2-3 tunnin kuluessa

Aurinkorasvan suoja ei lähde pois iholtasi, koska käytetyt UV-filtterit olisivat inaktivoituneet. Syy miksi aurinkovoiteita suositellaan lisättäväksi pääsääntöisesti 2-3 tunnin välein on se, että liikkuessasi, hikoillessasi, pukiessasi vaatteita ja pelkästään ihosi tuottaessa talia, aurinkovoiteen pinta muuttuu epätasaiseksi ajan kanssa. Osa aurinkovoiteesta myös aina haihtuu iholta sekä imeytyy ihoon, jolloin suojakerros ohenee ja heikkenee. Kaikki tämä johtaa siihen, ettei aurinkosuoja ole enää tasainen, vaan se ohenee ja siihen muodostuu aukkoja, jolloin iho ei enää ole yhtä hyvin suojattu.

Aurinkorasvaa tulisi siis aina lisätä kahden tunnin välein, alkaen siitä milloin rasva on iholle laitettu, ei laskien siitä kuinka kauan on oleillut auringossa.

Myytti: Fysikaaliset aurinkovoiteet toimivat kemiallisia paremmin

Aurinkovoiteen teho riippuu ainoastaan sen tarjoamasta suojakertoimesta ja oikeaoppisesta käytöstä. Olipa kyseessä fysikaalinen tai kemiallinen aurinkosuoja, kumpikin täytyy testata tarkasti ja kummallakin on samat lainmukaiset vaatimukset tehosta.

Se valitsetko kemiallisen vai fysikaalisen voiteen, riippuu täysin omasta mieltymyksestä - sopivimman tuotteen ihollesi ja mieltymyksiisi löydät ainoastaan testaamalla.

Myytti: Fysikaaliset aurinkovoiteet ovat luonnollisempia kuin kemialliset

Myös fysikaaliset aurinkorasvat prosessoidaan, eivätkä ne ole juurikaan sen luonnollisempia kuin kemiallisetkaan. Monesti niin sanottuihin mineraaliaurinkovoiteisiin lisätään synteettisiä ainesosia, jotta niiden koostumus ei olisi paakkuinen ja ne levittyisivät iholle tasaisesti. Fysikaalisissa aurinkosuojissa käytetyt ainesosat vaativat suuren prosessoinnin, josta on myös jonkin verran haittaa ympäristölle. Kemiallisten aurinkovoiteiden mahdollisesti ihoärsytystä aiheuttavat ainesosat ovat pääasiassa vanhoja UV-filttereitä, kuten avobenzone ja homosalate. Korealaiset suosivat aurinkovoiteissaan uusia, moderneja UV-filttereitä, joiden teho on parempi, mutta ne ärsyttävät ihoa vähemmän.

Korealaisista aurinkovoiteista monesti löytyykin niin sanottuja hybridisuoja, jossa on yhdistetty sekä kemiallista että fysikaalista UV-filttereitä. Näin saadaan yhdistettyä molempien parhaat puolet; kemiallisten voiteiden keveys ja fysikaalisten tuoma kevyt ihohuokosia tasoittava efekti.

Myytti: Aurinkovoidetta ei tarvita sisätiloissa

Tarve käyttää aurinkovoidetta sisällä riippuu siitä, missä päin asut, millaiset ikkunalasit on kyseessä ja kuinka voimakasta UV-säteily on. 

Moni pohjoismaissa ei tarvita aurinkovoidetta sisätiloissa, etenkään syksystä kevääseen, sillä ikkunalasit suodattavat suurimman osan UVB-säteistä. Ikkunat päästävät silti ison osan UVA-säteistä, jotka ovat pääsyy ihon ennenaikaiseen vanhenemiseen sekä ihon hyperpigmentaatioon. Myös UVA-säteily voi aiheuttaa ihon palamista. Jos oleilet suurimman osan päivästä ikkunan vieressä tai talossasi on suuria kattoikkunoita, on aurinkovoiteen käyttäminen suositeltavaa ennenaikaisten ikääntymisen merkkien ehkäisemiseksi. 

👉🏼 Joissakin ikkunoissa on erillinen UV-suojaus, joka estää jopa yli 99% UV-säteilystä. Nämä myös tasaavat sisätilan lämpöä, joten niiden suosio on kasvanut. 

Myytti: Aurinkovoiteen käyttö on haitallista ympäristölle

Aurinkovoide ei ymmärrettävästi tee hyvä ympäristölle, jos sitä kaataa satoja litroja mereen. Mutta sen normaalissa käytössä, sen merkitys ympäristön saastumiselle verraten muihin suurempiin tekijöihin (esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, rehevöityminen) on minimaalinen. 

Tieteelliset testit, jotka ovat mitanneet aurinkorasvan negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi mereneliöihin ja koralleihin on toteutettu tavoilla, jotka eivät korreloidu tosielämään. Testaukset, joissa on tutkittu aurinkovoiteiden ja käytettyjen UV-filttereiden määrää oikeissa olosuhteissa meressä, ovat osoittaneet löydettyjen määrien olevan hyvin pieniä. Määrät ovat voineet olla suurempia kohdissa, joissa ei ole virtauksia ja ruuhkaisina hetkinä.

Kannustamme jokaista tekemään vastuullisia valintoja sen mukaan, miten itselle on mahdollista, mutta emme sinun oman terveytesi kustannuksella.

Myytti: Aurinkovoiteet vaikuttavat hormonitoimintaan

Tämä on vaikea aihe ja ei suoranaisesti myytti, mutta asia, jota on tärkeä selventää.

Tutkimukset, joissa on todettu tiettyjen aurinkosuoja-aineiden (ennen kaikkea oxybenzone, joka on tullut markkinoille jo 70-luvulla) vaikutusta hormonitoimintaan on tehty in vitro (ei elävässä olennossa, esim. koeputkessa) ja eläinkokeilla. Näissä tutkimuksissa on nähty, että jotkin aurinkosuoja-aineet ovat kiinnittyneet heikosti hormonireseptoreihin. Näyttöä ei ole vielä selkeästi, mikä tämän vaikutus on ja onko se todellisuudessa riittävä aiheuttaakseen kehossa mitään vaikutusta. Tällä hetkellä tutkimukset eivät osoita suoraa vaaraa, lisätutkimuksia tarvitaan tämän todentamiseksi sekä tosielämän testejä oikeilla ihmisillä.

Jos haluat pelata varman päälle, suosi uuden teknologian UV-filttereitä, kuten Ethylhexyl Triazone (Uvinul T 150), Drometrizole Trisiloxane (Mexoryl XL), Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine (Tinosorb S). Uusien filttereiden etu on myös siinä, että ne imeytyvät heikommin, koska niiden molekyylikoko on suurempi.

Myytti: Fysikaalisten aurinkovoiteiden nano-partikkelit ovat vaarallisia elimistölle

Osittain totta. Sinkkioksidien (Zinc oxide) ja titaanioksidien (Titanium dioxide) nanopartikkelit (nanometriluokan hiukkaset) voivat mahdollisesti aiheuttaa reaktioita elimistössä erityisesti yhdistettynä UV-säteilyyn. Nämä nanopartikkelit eivät kuitenkaan toistaiseksi tutkimuksissa ole päässeet etenemään ihossa kovin syvälle, ainoastaan ihon kaikkein päällimmäisessä kuolleessa ihokerroksessa. On kuitenkin teoreettisesti mahdollista, että ne pystyisivät imeytymään syvemmälle rikkoutuneella iholla, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa tutkimustietoa ja toistaiseksi näitä pidetään ihmisille turvallisina käyttää.

Kaipaatko vinkkejä, hyvän aurinkorasvan löytämiseen?

Credits:

Sunscreen E-Summit. The Eco Well. Video. 1.4.2026.

Hormone Disrupting Beauty!? The Eco Well. Video. 2.4.2026

Melanoomatilasto paljastaa karusti, millaisia vaikutuksia aurinkoturismilla on. Docrates Mehiläinen 2022.

American Academy of Dermatology Association,

Skin Cancer Foundation,

Lab Muffin Beauty Science:

Wong M. Sun Protection and Vitamin D Deficiency. Lab Muffin Beauty Science. December 18, 2016. Accessed April 1, 2026. https://labmuffin.com/sun-protection-and-vitamin-d-deficiency/

Wong M. Is Your Sunscreen Killing Coral Reefs? The Science. Lab Muffin Beauty Science. June 6, 2025. Accessed April 1, 2026. https://labmuffin.com/is-your-sunscreen-killing-coral-the-science-with-video/

Wong M. Sunscreen myth directory. Lab Muffin Beauty Science. June 6, 2025. Accessed April 1, 2026. https://labmuffin.com/sunscreen-myth-directory/

Wong M. More Sunscreens in Your Blood??! The New FDA Study. Lab Muffin Beauty Science. January 25, 2020. Accessed March 30, 2026. https://labmuffin.com/more-sunscreens-in-your-blood-the-new-fda-study/

Harvard Health Publishing.